Katsaus vuoteen 2014

Alle on keräilty tapahtumia ja kuvia kaudelta 2014. Kollaasi ei ole kilopornoa, kuvia tai tarinoita jokaisesta saadusta kalasta. Se on referaatti kalastusoppaan kalapäivistä asiakkaiden tai kavereiden kanssa, kuvausta mitä kaikkea muuta kauteen kuuluu.

Kauden 2014 aikana ei otettu yhtään alle 50cm, tai yli 90cm haukea eräksi. Kaikki suurkalat sekä alamittaiset, myös ahvenet, kuhat, meritaimenet ja lohet vapautettiin. Ruokakalaa toki otettiin haukien, ahvenien ja kuhien joukoista, koska sehän on myös kalastuksen tarkoitus.

Ensi- ja ennätyskalojen määrää on mahdoton muistaa. Onnittelut vielä kerran kaikille teille ja heille. Ensikertaa heittokalastavia, tai hyrräkelamaailmaan hypänneitä oli kymmeniä. Nämä päivät ovat ennätysten kera piirtyneet muistiin ilon ja onnistumisten sävyttäminä. Kalastus on hieno laji ja se sopii kaiken ikäisille, niin naisille kuin miehille.

Kiitos kaikille mukana olleille, Haukikoiran yhteistyökumppaneille, minun tekemisiä seuranneille, sponsoreille ja kalakavereille. Ilman teitä kausi 2014 olisi ollut tylsä ja tapahtumaköyhä.

Menestyksekästä Uutta Vuotta 2015. Sydämestäni toivotan kaikille (jotka sitä tarvitsevat) Kalaonnea!

2013 kausihan ei oikeastaan loppunut kuin kalenterin vaihtumiseen, vedet olivat auki ja vielä 4.1.2014 olin keikalla. Hauska päivä, paljon karkuutuksia, silti n.30 haukea kävi veneessä, mutta se suurin mikä vain tönäisi jerkkiä veneen vierellä, puhuttaa vieläkin.

1

Venemessuilla helmikuussa kirjoitettiin historiaa muutamaankin otteeseen. Muutaman palaverin tuloksena minusta tuli Lund veneiden tehdaskuski, sovin myös yhteistyöstä Leech tuotemerkin kanssa ja ensimmäinen haukikoira-shadi sai koeuittonsa.

2 3

4

Helmikuun lopulla oli käsillä kauan odotettu reissu Rügeniin, pohjois-Saksaan. Venekuntamme, yksi kahdeksasta, hapuili hieman ensimmäisen päivän, mutta loput päivistä olivatkin loistavia, jopa minäkin sain kalan, vaikka Isot pojat kyykyttivätkin ihan huolella, jopa yli 14kg hauella :)

5 6

Sujuvasti Rügenistä matka jatkui Helsinkiin Outdoor messuille. Kiva tapahtuma jossa sai kätellä montaa vanhaa ja uutta tuttavuutta. Expojen aikaan alkoi ilmassa tuoksua jo sulanveden enteet merialueilla.

7

Maaliskuun lopulla 28. pvä alkoi sitten avovesikalastus 2014 ja alkoikin hyvin.

8

Tuntui suorastaan ajanhukalta lähteä Turusta lähtevälle Kalastusristeilylle, mutta kun oli sovittu ja luvattu niin laivalle matka vei.Historiaa kirjoitettiin hiukan myös risteilyllä.

9

Anssi Lehtinen oli esittänyt minulle toiveen, jos voisin vetää seminaariesitysten lisäksi pienen kalastusaiheiden tilaisuuden illalla discossa. Pääsin paraatipaikalta seuraamaan kuinka leikkimielisen, umpikelalla, hyrrällä ja toimistoperhovavalla toteutetun tarkkuuskolmiotteluheittokilpailun voitti nainen nimeltä Mari Elal. Kansa hurrasi, Peltsi soitti poppia ja kaikilla oli kivaa. Leechin pojat muistivat osallistujia ja voittajaa mukavin ja lämpimin muistoin.

10 11

12

Menin sitten kysymään Marilta, haluatko olla kuuluisa? Hän ihmetteli mitä miten mistä oli kysymys. Kuvailin hänet itselleen suurhauki sylissä miehisessä Somessa ja väitin että se riittäisi. Pitäisi vain saada hänet vesille se hauki virvelöimään. Päätimme mennä keväällä kalaan.

13

Maalis-huhtikuun taitteen keikka oli huima. Meri todellakin tarjosi parastaan meille kaikille niin kokojen kuin kappalemäärien suhteen. 4-6kg kalaa tupla ja jopa triplatärppeinä, pari hiukan kookkaampaakin mahtui sekaan ja toverit olivat iloisia.

14 15

Historia kirjoitettiin yhdessä lahdukassa kun Sakkeus-jerkkiin kilautti melkoisen kookas suutari, painoa 1.900 ja eikun suurkalastajan hihamerkkihakemusta rustaamaan :)

16 17

Sitten tuli päivä kun lähdimme Marin kanssa kalaan, mukaan änkesi myös Jyväskylän lahja suomalaiselle kalastukselle, Kimmo Mänttäri. Alku meni hyrräkelan saloja ja vastaiskuja opetellessa. Karvasta kalkkia ja lajin luonnetta tarjoiltiin Marille karkuutetun suurhauen muodossa, jonka Mokki kepitti uusintakierroksella veneeseen asti. Yksissä mielin he päättivät pönöttää hauen yhdessä.

6 tuntia lähdöstä se sitten tapahtui, kun kiinnitin Marin setin viehelukkoon pilvi-Ezoxin. Ekan heiton tuloksena neitokaisen syleilyssä ollut hauki päätyi sosiaalisen median hämmästeltäväksi. Loppu onkin historiaa

 

18 19 20

Huhtikuu oli muutenkin todellista suurkala-aikaa. Kaikki vapaa-aika muuttui vapa-ajaksi, yleensä Narisen Timpan kanssa. Huhtikuun kuvagalleria on sananmukaisesti kilopornoa, 100cm – 110cm haukia, käsittämätön määrä. Suurinta osaa ei viitsitty edes punnita, vauhtisokeus vei järjen kaikelta nautinnolta. Koskakohan kalamies osaa nauttia kaikesta saaliista?

21 21+

Taisi olla 9.4 kun kaverini Kalle Lindholm hyppäsi Pasin ja minun kyytiin muistelemaan menneitä. Edellisen kevään kimppareissullamme minä sain kympin hauen, nyt oli Kallen vuoro. Pasi sai tuona päivänä erikoisella tavalla todella kaunis kuvioisen hauen.

22 22+

12-13.4 kävi Jamalaisen Jarilta kutsu esiintymään perhomessuille Ylöjärvelle. Aiheena hauen perhokalastus, erityisesti kalankäsittely apuvälineineen. Hauen asialla, mielelläni aina kun on mahdollista :)

23

Yks hauska hetki sattui muutama päivä messuista. Jessus ihmiset, ette muuten usko kuinka me vedettiin isoja kaloja ja Arska kipuili paatissa kun sillä ei ollut yhtään isoa shadiä. Yhteen lahteen rigasin Arskalle yhden old school McRubbereistani ja sillä herra paukautti tokalla heitolla reissun 25nen kalan, 108cm pitkän kerhokalan. Kiitokset olivat, hmm, erikoiset.

24 25 26

Mulla oli yks suurhaukikeikka tilattu 21v synttärilahjana. Ensin haettiin haspelilla heittorytmiä, jonka jälkeen siirryttiin hyrrän avustamana shadien maailmaan. Yks karkuutus paikattiin toisella värillä, eka heitto ja 111cm/10.6kg haukea saivat päivänsankarin polvet veltoiksi. Toinen kerhokala osui itselle myöhemmin saman päivän aikana.

27 28

Keikkoja oli mukavasti jo huhtikuussa ja yhdellä reissulla hauet olivat taas kerran mukavan yhteistyöhaluisia. Päätin kokeilumielessä heittää Lindyn spinneriä ja kappas elukka puri siihenkin. Tuplatärpin kuvasta tuli varjojen leikki ja se näyttää jopa photo shoppaukselta :)

29

Huhtikuun lopulla käytiin myös ekan kerran meritaimenia kalastamassa. Pakko sanoa, ettei kalat jotka ovat samankokoisia kuin suurhauen pää, paljoa lämmittäneet. Kivastihan ne pomppi joo :)

31  30

Sitten tuli se huhtikuinen päivä kun veneeseen astui kolme miestä ja Heli. Mimmi ei ollutkaan ihan mikä tahansa kesäkissa, pärjäsi kalastuksessa ja sanailussa. Helin tarjoilemaan spinnerbaittiin puraisseesta hauesta kohistiin vielä syksynkin reissulla. Titityy ja sitärataa jåå :)

32 33

Toukokuu alkoi perinteisellä vappukalastuksella. Eipä tuottanut pettymystä tämäkään vappu :) eikä seuraavakaan päivä.

34

Vappu jatkui keikan parissa, kun Sons of Malminkartano hyppäsivät kyytiin. HardCore kalastusta pari päivää. Pojat joutuivat pukeutumaan päiväksi surupukuun, joten keikkapäivien välissä käytiin Timpan ja Nippen kanssa terapiakalassa ja kivaa oli.

35 36

37

Meri tarjosi todella ikimuistoisia päiviä, erityisesti Jarpille, mutta kyllä siinä kipparia myöden muutkin saivat oman osansa, yli metrin pötköjä tuli ja meni.

38 39

40 41

42

Kuun alussa sattui hauska tapaus isä – poika keikalla. Haukikoira susparit olivat juuri saapuneet ja laitoin pojalle huskyvärisen suspin. Poika ilmoitti kalan olevan kiinni ekalla heitolla. Repäisin oranssin suspin paketin auki ja laitoin isälle oranssin Haukikoira-suspin. Samalla kun pojan haukea haavittiin isä ilmoitti kalasta, joka venkoili siiman päässä. Melko vakuuttava sisääntulo uusilta suspareilta.

4344

45

Kuun alussa Kalastus-lehden päätoimittaja Antti Zetterberg kysyi, lähtisinkö kippariksi. Hän oli tekemässä Mari Elalista juttua. Marin kalastellessa älysin, että minullahan oli valokuvaaja veneessä, joten olisi oiva sauma ottaa muutama toivottu “mainoskuva” Vatajan Jormalle. Vapa esille, Wataya kiinni, eka heitto ja kala kiinni, ylös, punnitus, mittaus ja kuvat.

46

Antin kuvaillessa vieheitä vaihtelevaa ja kalastavaa Maria, totesin, että otetaanpa Mänttärillekin mainoskuva uusista suspeista. Haukikoira-HuskySuspi lukkoon, heitto, vajotus, pari kelausta, tauko, kala kiinni! Manööverit ja kuvaus ja kala takaisin. Kaks heittoa, kaksi tollasta kalaa taivasteli Zettis.

47

Olimme kalastaneet aluetta n. tunnin, mutta Marin valinnat eivät olleet haukien mieleen. Kysyin voisinko hiukan puuttua valintoihin sekä tapaan kalastaa, sain luvan. Nostin vieheämpärin reunasta  wanhan Buster-jerkin c47, ohjeistin heittosuunnan sekä heiton jälkeiset toimenpiteet. Mari teki kuten toivoin ja kala kiinni heti alkumetreiltä. Missio hoidettu arvosanalla erinomainen plus :)

48

Jokunen päivä edellisestä lähdin keikalle, jonka tilaajana oli luokkakaverini -70 luvulta. Ohjeistin ryhmää tarkistamaan kameroiden patterit, sain osakseni epäilyä sisältäviä hymyjä. Vartin siirtymän jälkeen vieheet kiinni, pari harjoitusheittoa ja vene taivasankkuriin. Annoin erittäin tarkat ohjeet heittosuunnasta ja tavasta kelastaa, isäntä ehti heittämään ensimmäisenä juuri siihen kohtaan mihin piti. Kohdat 2, 3 ja 4 menivät kuten neuvoin, ja PAM! Ilmeet olivat kalan mukaiset.

49

Tuosta kun selvittiin ja muutkin saivat taas heitellä, paukautti eräs vieraista, Seppo, täydellisen uusinnan edellistä heitosta kaikkineen ja taas vapa taipui ison kalan toimesta. Toistametriseltä hauelta uupui pari senttiä edellisestä, mutta paino oli jäänyt mätimunien muodossa jo mereen. Hieno enkkakala ja moneskohan yli metrin hauki tällä kaudella..

50

Toukokuu oli oikeastaan hiukan parempi suurhaukien suhteen kuin yleensä, johtuikohan pitkästä lauhasta keväästä. Juuri kuteneita metrikaloja tuli lähes päivittäin, milloin asiakkaille, milloin itselle tai kavereille. 14.5 tuli kauden ensimmäinen Grand Slime, kolmella perättäisellä heitolla 3 yli 5kg haukea. Sellainen hetki on aina juhlava ja on palkittava ohuella siivulla Jekkua :)

51  52

Sopimus Lundin kanssa tarkoitti sitä, että 2012 hankittu Silver Eagle oli myytävä. Alkukeväästä oli myös selvinnyt, että yhtiökumppanini Joni Kallioinen ottaisi vastaan hänelle tarjotun kokopäivätyön liiga ja A-junnufudiksen parista, joten myös toinen veneemme oli syytä myydä. Kumpikin veneistä lähti toukokuun lopulla uusille vesille, mutta samoihin hommiin. Vietin viimeisen, melko haikean hetken DaVinskin kanssa kaksin Tammisaaren vesillä kalastellen.

53

54

Eräs keikka jäi mieleen, kun isäntä ei ollut vieraskorea, vaikka kyydissä oli hyvin tärkeä vieras, joskin vasta heittokalastuksen alkutaipaleilla. HSD väristä susparia kaivettiin taas kerran toistametrisen hauen luukusta ja syvältä.. Tarinalla oli kuitenkin onnellinen loppu. Tehtävänäni oli vihkiä vieras hauen- ja heittokalastuksen saloihin. Herra pääsi kivasti jutun juonesta kiinni ja kepitti kolmattakymmentä haukea isännän, hänen yrityksensä sekä minun riemuksi. Mission accomplished 10+.

55 56

Kesäkuu meni uutta venettä odotellessa, World Preator Classickiin valmistautuessa, muutama keikka lainaveneellä tehden ja Riihimäen Erämessuilla. Messut ovat aina mukavia, erityisesti jos pääsee altaalle. Riihimäestä jäi pari asiaa muistoihin.

Ekana iltana messuemäntä Ninni tuli kertomaan minulle, että messut ja minä olimme saaneet reklamaation. Meilitse tullut info kertoi, että kyseinen henkilö ei aikonut tulla messuille, koska he olivat alkaneet ituhippeilemään kutsumalla kaiken maailman Pääkkösiä ja Vornasia esiintymään.
Tuntia ennen Ninnin kertomaa vastasin myöntävästi erään nuoren kalamiehen toiveeseen kirjoittaa nimikirjoitukseni hänen “Kalastusmestari” paitaansa, jonka hän oli saanut esiintyessään ohjelmassa. 100-0 junnut voittivat!

57

Lauantaina kävi kivasti, kun olin aamupäivällä viimeisenä laiturilla ennen Hietalahden Karia ja Korpelan Tommia. En ole tainnut niin suurelle yleisölle koskaan esitellyt kalastusaiheisia juttuja :) Uusia hyrräkelan ja spinnerbaitin ystäviä tuli moninkertainen määrä verrattuna aiempiin esityksiin.

58

Messujen jälkeen tuli mielenkiintoinen puhelu, soittaja oli taiteilija Pertti Neumann. Muistan ikuisesti väännön rannassa, kun Nipa olisi tuonut aivan väkisin oman umpikelasettinsä veneeseeni. Pojat olivat luonnonlapsia vesillä ja vetelivät kalaa kun me Nipan kanssa opettelimme haspelin käyttöä.. ja lopussa odotti palkinto tehdystä työstä. Ennätyshauki 5,4kg ja maireat ilmeet. Umppari oli historiaa.

59 60 61

World Predator Classic oli kaikkineen niin iso tapahtuma, että siitä voisi kirjoittaa jopa pienen kirjan. Uusi veneeni ei ehtinyt Suomeen ennen kisaa, joten veimme siihen tehdyt teippaukset mukanamme Hollantiin, kuten myös järjettömän määrän kalastustarvikkeita ja muuta kisassa tarvittavaa, kuten myös sponsorimme Mercuryn lähettämät ja kotimaassa painatetut pelipaitamme.

62 63

64

Vaan, eipä saapunut kontti eikä Lund ennen 3 päiväista kisaa, joten lainaLund sai ylleen PIKEDOG.fi teippauksen kisan ajaksi. Tapahtuma oli hieno, upea, ja valtava yli 40t€ palkintoineen. Itse kisaan kaikkineen voi tutustua WPC:n netti tai fb sivuilta, mutta oletettu tulos saavutettiin. Kaikkia kisakaloja saatiin, mutta ranta- ja iltatuttavuudet olivat kaiketi se suurin palkinto tuolta reissulta. Elias ja minä sijoituimme 33 sijalle reilulla 4m tuloksella, voittajien tuloksen ollessa yli 11metriä haukia, kuhia ja ahvenia.

66 65

67 68

69 "                               "

71 72

73

Kisan jälkeen saapui myös lähetys Amerikasta. Uusi Lund Alaskan nostettiin kontista trailerille ja siihen asennettiin elektroniikka sekä Mercuryn Optimax 125hp moottori. Traileri Audin jatkoksi, matka kohti Travemündeä ja kotisuomea alkoi.

74 75

76

KotoSuomessa Lundi sai yksilöllisen sisustuksen Pasasen Juhan ja meikäläisen toimesta. Nyt se oli sitten ainut laatuaan maailmassa, kyllä kelpasi :)

77 78

80 79

81 82

83

Heinäkuun ajan Suomi on vähän kuin suljettu noin kalastusoppaan kannalta. Joitain satunnaisia turistipäiviä lukuunottamatta ei kotimaisia asiakkaita juurikaan ole. Olin lupautunut Lossin Karin kanssa “oppaaksi” Venäläisille asiakkaillemme Tenolle ja Norjaan. Opastaminen jäi vähille, koska herroille oli paikalliset soutajat ja Norjassa opas ja kippari. Hyvä reissu kaikkineen. kalaakin tuli. Sain myös ensimmäisen Tenon loheni, pienen mutta kauniin. Turskat ja kissakalat Norjassa olivatkin sitten vuodenaikaan nähden valtavia. Saimme useita yli 15kg turskia, suurimman kissan ollessa 7kg paikkeilla. Kissakalaa, jättirapua, tenonlohta lautasella, paljoa paremmaksi ei voi pistää.

84 85

86 87

88 89

90 91

92 93

27.7 kirjoitettiin taas hiukan historiaa. MotorGuide ja Haukikoira tekivät yhteistyösopimuksen, jonka seurauksena olin Team Shimano Finlandin lisäksi Lund, Mercury ja nyt myös MotorGuide pro staff member.

95  94

Elokuu on yleensä vähän kuin lämmittelyä syksyyn. Keikat lisääntyvät, haukia tulee joskus huimia kappalemääriä, mutta kalastus siirtyy kohti kuhia ja ahvenia, meri ja luonto ovat ehkäpä kauneimmillaan ulkomaan ja satunnaisen kotimaan vieraan mielestä.

96 97 98 99 100 101

Peltsi oli luvannut viedä Ylen ”Unelma Päivänä” Reinon 90v. kalaan. Mikko oli suositellut venettäni sekä palvelujani ja sain kutsun heidän kipparikseen. Reino istui, pyöri ja kalasteli tuolissa Lundin keulassa, veteli minnow spoonilla kalaa ja kuittaili Peltsille, joka veti pilit pataan “oikeilla” haukiuistimilla. Itse heitin kerran, lienee turha kertoa, että sain hauen, mutta kerron kuitenkin, kuten kerroin Peltsillekin että tällainen mä olen tässä lajissa. Reissun päätteeksi ojensin Reinolle tietysti aidot ja alkuperäiset HaukiReinot. Se oli upea päivä kokea.

103 102

104 105

106 107

Elokuun viimeinen lauantai on perinteisesti Koskipäivä-tapahtuma Vanhankaupungin suvannossa Helsingissä. Haukikoira oli mukana kolmannen kerrran, mutta nyt toisena heittokalastusoppaana oli kurssikaverini AT kalastusopas Pepe Makkonen.
Koskipäivä on lapsille tarkoitettu koko perheen tapahtuma. Heittokalastuksen alkeita opeteltiin tietysti veneestä. Lund oli kiinnitetty muuriin ja jokainen lapsi pääsi oikeaan kalastusveneeseen opettelemaan heittotaidon alkeita. Tapahtuma oli todellinen menestys taas kerran. Rapala Angry Birds tuotteita lähti palkintoja kaikkien veneessä käyneiden mukaan. Kiitos vielä Sari, JiiHoo ja Janne Ahramo.

108 109  111 110112 114113 

Syyskuu alkoi Ladyjen invaasiolla. Pari veneellistä naisia kävi Ladies Only päivällä, tutustumassa merimaisemaan, heittokalastukseen, saariruokailuun, sekä catering kokin valmistamiin kalaruokiin. Rantaan saapuessamme seurueen muutama jäsen ilmoitti, että postin voi kääntää tänne, he eivät aikoisi lähteä takaisin koteihinsa.

115 116

118 119

117 120

Lähes uskomattomat tarinat saivat jatkoa syyskuun alkupuolella, kun veneeseen asteli tumma neitokainen opettelemaan virvelikalastusta. Aloitimme perusasioiden opettelun menestyksekkäällä ahvenjahdilla, siirtyen siitä kuhien pariin onnistuen siinäkin, pieni haukikin saatiin. Päivän kallistuessa hämärän puolelle, neitokainen kertoi heittävänsä vielä yhden kerran. Todella upea heitto saatteli Siek-jerkkin kymmenien metrien päähän, johon totesin ,että tuohon on hyvä lopettaa, vielä jos hauki kolauttaisi jerkkiin. No, hauki kolautti, eikä ihan mikä tahansa hauki, vaan pitkälti toista metriä pitkä sellainen. Melko reipasta menoa ensikertalaiselta.

121 122 123 124

Syyskuu meni rutiinin omaisesti ilmojen hiukan jo viiletessä. Jos en ollut keikalla olin omassa kalassa ahvenia jallittamassa, niitä kun tuntui riittävän. Keikoilla saaliit keskittyivät pääosin parikiloisiin haukiin ja 200-400gr ahveniin, mutta aina välillä suut messingille vetäviä metrin ylityksiäkin koettiin. Historiaa kirjoitettiin sen verran, että ekan kerran naama oli lehden takakannessa :)

125 126

127 128

129 130

131 132

133 134

135

Lokakuun alussa järjestin itseni pieneen pulaan, kun nahkean aamun seurauksena menin lupaamaan Venäläisperheelle uivani vaatteet päällä, jos emme saisi haukisaalista. Karkuutetut hauet alkoivat vihloa jo luissa ja ytimissä kun tuskailin tilanteen hilpeää kauheutta. Onneksi yksi hauki söi vieheen niin, että se yksinkertaisesti ei vaan voinut karata ennen haavia. Huh huh..

136 137

138

Ahventa muuten tuntui riittävän, keskikokokin parani mitä pidemmälle lokakuu eteni. Yks vapaapäivä lähdin Laineen Arskan kanssa jigamaan ahvenia. Ei olisi pitänyt, äijä sekos ihan totaalisesti..

140 139

141 142

Toverit idästä tulivat jonkun vieraansa kanssa kalaan. Minulle annettiin tehtäväksi opettaa vieraalle virvelinkäyttö. Ajelin samaan paikkaan missä Arskan kanssa nypittiin aapoja, mutta laitoin haukiorientoituneelle päällikölle Foxin 8″ shadin 12/0 ja 10gr nupilla varustettuun jigikoukkuun. Shädia uimaan 8 metriin ja sitä kalaa tuli, myös niitä haukia.

143 144

Tuli myös opittua mikä on Russian tradition. Se tarkoittaa sitä, ett joka kalalle huikat vodkaa. Ihan ok, ellei just satu sellainen 100:n kalan päivä. Onneksi toverit osasivat käyttäytyä, myös turvallisesti niin päivä sai jatkua sovitun mukaisella aikataululla. Eräs sai kalan, kun nuokkui takatuolissa, suspari laidan ulkopuolella. Russian tradition kaikui taas kerran veneessä, mutta se oli kyllä kyseisen herran viimeinen hauki sinä päivänä:)

145

145 146 147

Olli Saari Suomen vapaa-ajankalastajat ry.stä tarjosi minulle jonkun nuorten palkintoreissun järjestämistä. Teinien lisäksi mukaan oli tulossa jtn nimimiehiä räppäriosastolta. Kahden veneen keikka toteutettiin AT kalastusopas Timo Salmian kanssa Rönnäsistä käsin. Spekti ja Uniikki saivat itselleen veneellisen kalastavia faneja reissulle. Tauolla nimimiehet vaihtoivat veneitä ja jokainen sai nautiskella tähtien seurasta. Päivän saldona oli mukava määrä haukia ja ahvenia, suurimman ahvenen ollessa 40cm.

148 149

150 151

152 153

154 155

156

Vuosia kestänyt veivaaminen perhoreissusta Vision Groupin Tuomas Rytkösen kanssa päättyi, kun lokakuisena aamuna lähdimme kimpassa hauestamaan veneestä perholla. Ryde toi tullessaan Niklas Bauerin tekemiä, marsun kokoisia joulukuusen koristeita mustuttavia haukiperhoja.
Pakko sanoa, että hyvin on Bauerin poika glitterinsä perhoiksi sitonut, sen verta hyvin elukat niitä purivat. Muutaman metrikalan kruunasi toiseen paikkoheittoon paukauttanut 12-kilon kantturoissa ollut 117cm pituinen hauki. Harmittavasti hauki oli olla liikaa Somelle ja vadelmaveneelle, mutta jäivät onneksi kellumaan.

157 158

159 160

161

Sanotaan, että tappioista tulisi oppia, nyt osaan tämänkin. Älä jää matkalle heittelemään, jos ilmassa on suurkalan enteet. No minä pysähdyin, Volle ja Vova saivat muutamia nättejä 5-7kg haukia, kunnes jatkoimme pelipaikoille. Vartti tyhjää heittelyä ja herrat vaativat minua ajamaan takaisin aloistuspaikkaan. Pakko sanoa että hiukan ahdisti, mutt heidän charteri ja niin me tehtiin kuten he halusivat.. Nyt tiedän ettei olisi pitänyt..

162

Tuli osallistuttua seuratoimintaakin. Päivän verran ehdin mukaan Suomen haukiseuran jäsentenväliselle reissulle, kivaa oli, yhden heiton vaati eka hauki.

163 164

165

Lokakuun lopulla sain vieraita Hollannista. Veneen elektroniikan ja koneen asentanut Bas Jansen tuli vieraaksi. Olin luvannut viedä Bassin kalaan, jahka hän Suomeen saapuisi. Elimme suurhaukien aikaa ja hyvä päivähän siitä kehkeytyi, useampikin yli metrin kala saatiin.

166 167

Vedenkorkeus sekä vidan määrä pakottivat Bassin opettelemaan myös lähietäisyys jerkkauksen, jossa tärpit ovat todella mieleenpainuvia. Herra uitteli todella upeasti FT-Busteria, kun varoitin häntä ranteen katkeamisesta tärpin tullessa. Tuskin lause oli loppunut, kun vitaikon seasta paukahti busaan niin, että Alankomaiden miehelle taisi pirtyä jarruviivaa Sloggeihin. Hauki talutteli hra Bassia ympäri Lundia, mutta päätyi lopulta haaviin, punnituksen kautta mittalaudalle, kuviin ja takaisin kotivesiin. Tuon 113cm/10.4kg enkkahauen lisäksi herra sai vielä toisen yli metrisen hauen

168 169

170 171

Lokakuun 27 minusta tuli 100% sekakäyttäjä, kun sain ensiloheni kaksikätisellä perhovavalla. Eka oli pieni ja kaunis, toinen hiukan suurempi ja sitäkin karumman näköinen kolli :)

172 173

174 175

Ennen marraskuuta käytiin vielä kaverikalassa, ensin Mikan ja Harrin kanssa. Tuuli pisti kolmikon ja MotorGuiden todelliselle koetukselle. Vaikka me ei luonnolle pärjättykkään, niin osasimme mukautua olosuhteisiin. Mika kyll vei meitä ku litran mittaa.. onneks Harri ja minäkin saatiin jtn..

176 177

Seuraavaksi mentiin Timpan ja Turskan kanssa toiselle laidalle merta. Päivästä tuli jotenki ikimuistoinen, vaikka mitään ihan valtavia ei saatu. Erään tuplan lisäksi päivää hauskuutti venäläisen jerkin ylivoima, yksi siivo toistametrinen kalakin tuli sillä.

178 179

180 181

182

Yks hauska tapaus sattui kun italialainen veljeskolmikko tuli kahden veljeksen voimin yhden heistä syntymäpäivää viettämään hauestuksen merkeissä. Täysin noviisille synttärisankarille olin kasannut todella upean Shimano-setin Vanquish kelasta ja Yasei Pike vavasta, siiman päähän F-nega 11cm Siek ja niiden avustamana herra pyyhki muilla osallistujilla pöytää mennen tullen :)

183 184

185

Marraskuussa käytiin pitkästä aikaa hauestamassa Arskan ja PuMu Paanasen kanssa. Vieläkin kirvelee yks ainakin hevosen kokoisen hauen tiputus, mutta sekään tunne ei liene mitään verratuna Arskan tuntemuksille, kun Eetu kilautti haaskalta Arskan seurimon ennen ku Arska kerkes kissa sanomaan ruotsiksi:)

186 187

Kokoonpano vaihteli sen mukaan kenellä milloinkin oli vapaata ja mahdollisuus lähteä merelle. Aina kannatti mennä, meri oli suosiollisella päällä, joka tuulella..

188 189

190 191

Eräs tuhnuinen, todella suurhauelta tuoksuva aamu tavattiin toisen kerran Tampereen miesten kanssa laiturilla. Luontoäiti vain puuttui peliin ja kaiken luvatun sateen ja tuulen sijasta saimmekin osaksemme vain aurikopläkää. Mutta, eipä se menoa haitannut, kun on tietoa, taitoa, kykyä, uskoa ja hieman tuuria. Useamman metrikalan päivä oli se päivä.

192 193

194

Yksi upeimmista opaspäivistä koettiin marraskuun 22, kun Olavi toi Arton 50v synttärilahjareissulle. Teemana oli Arton siirtyminen haspelista hyrrän käyttäjäksi ja toiveena suurhauki. Draamassa oli upea kaari joka päättyi Arton kalastaessa ensi kertaa hyrrällä, merellä, lumisateessa, marraskuussa paikkoheitolla saatuun enkkahaukeen. Jokainen meistä oli lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen ja iloinen:)

195 196

197 198

199 200

Hiukan vastaavanlaista koettiin muutama päivä myöhemmin. Vajaaseen neljään tuntiin ei mahtunut kuin kahden paikan tarkka kalastus, mutta se riitti. Karkuutuksista huolimatta taas kirjoiteltiin ennätyksiä uusiksi ja ilmeet metrin ylityksestä saivat Jarin hymyn herkille.

201

Jossain vaiheessa näytti siltä, että jääkansi pyrkii peittämään meren, mutta onneksi tilanne meni ohi ja joulukuinen kalastus sai jatkua. Yle tv1 näytti 8.12 Reinon unelmapäivän jonka seurauksena jokunen tuhatta ihmistä tiesi mitkä ovat HaukiReinot. Osa heistä lähetti meiliä, osa soitti, osa lähestyi viestillä, Hetken olin lähes yhtä kuuluisa kuin Mikko Peltola :)

202

9.12 mentiin kuitenkin kalaan porukan kanssa, joita olin opastanut muutama vuosi takaperin heidän kotivesillään. Nyt olimme kuitenkin uusilla alueilla ja osa porukasta lähti omalla veneellä kokeilemaan taitojaan. Tuo joulukuinen päivä oli kuin kesäkuun ensiviikon päivä, todella rouhean kokoista kalaa oli syönnillä ja paljon. Sain itsekin ekalla jerkkiheitolla yli metrin hauen. Katkerat pudotukset, menetetyt ämpäritärpit jne. kääntyivät kuitenkin voitoksi.
27 haukea joulukuussa ei ole aivan tavanomaista, vielä kun metrikin ylitettiin jokusen kerran. Yhtä hyvin ei mennyt toisella veneellä, heidän saldoksi jäi 1 hauki..

203 204

205 206

Keikat alkoivat vähentyä, vain muutama tilattu ja luvattu oli tiedossa, mutta meri kutsui kalastajaa. Lähdimme Timpan kanssa merelle, vaikka ennusteet lupasivat jopa hirmuista myrskyä. Pakko sanoa, että harvoin tulee moisessa kelissa oltua ja ihan vapaaehtoisesti, mutta aina muutama kolo löytyy jossa voi kalastaa, niin nytkin. Ja se kolo tarjosi minulle paksun toistametriä pitkän hauen, jonka painoksi tuli tarkistusten ja taarauksen tuloksena hiukan yli 10kg. Kauden 8. kympin ylitys, kylläpä vaan nauratti totistakin miestä :)

207

Joulu alkoi jo olla ovella, mutta veri veti merelle. Kylmenevään kuulaaseen aamuun lähdimme Yrjölän Saken ja Timpan kanssa.  Aamusta Timppa ja minä saimme ruokakokoista kalaa muutaman, mutta meri vain alkoi jäätyä ympäriltä ja oli pakko etsiä vapaata vettä. Pieni pläntti löytyikin, juuri Sakkeus-jerkille ja Sakkelle sopiva. Eka heitto ja hyvä kala haaviin asti. Äijän ainoa tärppi koko päivänä, 104cm/8,6kg, ei pöllömpää.

208 209

210

Sitten saapui 20.12, kauden viimeinen keikka oli käsillä. Vaan kuinkas kävikään, kaikkien yhtälöiden ja sattumusten summana keikka muuttui vapaa, vai pitäisikö sanoa vapapäiväksi. Kalle, Turska ja Timppa änkivät Timpan Eagleen, minä jäin yksin Lundiini. Rannassa Timppa sanoi, ett ei oo sitte saatu jos ei ole kuvaa, johon totesin ett soitan jos tarvitsee apuja.

211

Ekaa kalaa ei tarvinnut pitkään odotella, parikiloinen kävi kääntymässä ja tietysti otin kuvan:) Seuraavaksi oli vuorossa katastrofi! Helvetillinen hauki kajautti shadiin ja ui täysiä kohti venettä. Minä kelaan kädet taivasta kohti täysiä ja möhköfantin kokoinen elukka nousee pintaan reuhaamaan vaaksan päässä pyörivästä keulakoneesta. Haavi oli valmiiksi avattuna, harmi vain että minä keulassa ja haavi perällä. Niinhän siinä kävi että elukka otti hatkat ja minä sadattelin, kuiskaten.. mutta kyllä viiksetti!

212

Palasin takaisin tunnin kuluttua takaisin ikospaikalle, nyt jerkki päässä. Eka heitto ja samantien kala kiinni. Kuitusiimaa myöden pystyi tuntemaan, kun isomus raateli Busteria. Älä nyt kerpele karkaa, mietin, ei karannut. Sitten alkoi sen seuraava veivaaminen, erityisesti kuvien kanssa. Ajattelin että otetaan nyt, että nettimittailijoillakin riittää tekemistä, jos eivät itse kalaan ehdi. Jouduin sumputtamaan hauen hetkeksi, kun kädet olivat jäätyä vapautuksen aikana. Sinne se kotiinsa kuitenkin palasi.

216 215

214 213

Tunti ja muutama kilometri edellisestä jerkkiäni seurasi veneelle asti aivan järjettömän kokoinen haukimamma. Elukka piti mua pilkkanaan reilun puolituntia, kun tarjosin purtavaksi varmaan jokaista viehettä mikä oli mukana, tai ainakin puolia niistä. Eipä näkynyt vilaustakaan siitä hauesta sen koomin. Ajattelin että eiköhän se ollut tässä. Viimeinen heitto, kamat kasaan, vene trailerille, kiitos ja adjöö meri. Se oli hieno kausi 2014.

217

Mike

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone